Yliopistovaltauksilla kirjottamani Petteri Orpo -runo

Viime syksynä 2023 osallistuin yliopistovaltauksiin koulutusleikkauksia vastaan Turun yliopistolla. 

Valtauksella istuskellessa oli hyvin aikaa runoilla, joten kirjoitinkin siellä laajaa positiivista huomiota keränneen Petteri Orpo -runon. Se kuuluu näin:

Opintoraha tilille kilahti.

Se ehkä hetken lämmitti,

vaan suurin osa kului pelkkään vuokraan,

eikä riittänyt loppu edes ruokaan.

Makaronikin loppui kaupasta kuukausiksi.

Niiksi tukikuukausiksi,

rajallisiksi, 

¨joiden rajoissa valmistuminen jää vain haaveeksi,

muuttuessani harmaaksi aaveeksi, 

tehtäviä aamukolmeen ratkoessani,

omaa kaulaani katkoessani.

Ainakin toivoen kuolemaa.

Se olisi varmasti jotain parempaa.

Tehtävien lisäksi minua öisin valvottavat,

Orpon Kelan etuuksista täysin tietämättömät sanat

toimentulotuen omavastuusta.

Orpo, oletko kenties kuusta?

Saisinpa edes toimeentulotukea!

Vaan ensin on lainaa nostettava.

Lainaa!

Se aika paljon painaa,

maahan,

saahan,

näin Petteri talouden kuntoon.

Tai siis niinhän se luulee.

Tuskin edes muita kuulee!

Tutkijoiden näkemykset ei Petteriä kiinnostavan näytä.

Selvähän se: ne eivät hänen lompakkoaan täytä!

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Itselläni alkoi juuri Turun yliopistossa 3. vuosi materiaalitekniikan opintoja ja 1. vuosi geologian opintoja ilman töitä ja tavoitteena olla ottamatta yhtään lisää opintolainaa tänä vuonna. Makaronia tulee siis taatusti syötyä! Se on onneksi palannut kauppoihin, joskin puolet kalliimpana kuin vielä muutama vuosi sitten. 

Lisäksi olen oppinut tänä syksynä tunnistamaan uusia sieniä ja laittanut ruoka välillä jopa yhden tähden ruokasienistä huomatakseni, etteivät ne sen kummempia ole vaan ihan syötäviä.

Dyykannut olen hieman aiempaa laiskemmin muutettuani kauemmas vakkariroskikseltani . :(